100 ja yksi kuppia mustikkamehua – kohtaamisia arjessa

Vanhustenviikkoa vietetään 5.–11.10.2026 teemalla Arjen kohtaamiset. Teema tuntui erityisen osuvalta tällä viikolla, kun Varpunen jalkautui kohtaamaan ihmisiä Ikäihmisten messuille Joensuuhun sekä Lieksan Citymarketin aulaan.

Kello on 7.30 keskiviikkoaamuna.

Citymarketin aula on jo herännyt eloon. Osa ihmisistä kiirehtii ostoksille ennen työpäivän alkua, mutta monella ei näytä olevan kiire minnekään. Tutut kasvot pysähtyvät juttelemaan, kuulumisia vaihdetaan ja vointia kysytään aidolla kiinnostuksella.

Lieksassa Citymarketin aula on paljon enemmän kuin kaupan sisäänkäynti. Se on kohtaamispaikka.

Tuloaulan penkit täyttyvät tasaisesti ikäihmisistä, jotka tulevat tapaamaan tuttuja, vaihtamaan ajatuksia tai vain olemaan hetken muiden ihmisten seurassa. Joku on tullut ostoksille, toinen nimenomaan tapaamaan ihmisiä.

Saavuin paikalle hyvissä ajoin rakentamaan esittelypöytääni. Mukana oli esitteitä Varpusen palveluista, mutta myös jotain muuta. Kannoin mukanani kannullisen mustikkamehua.

Ajattelin sen olevan hyvä jäänmurtaja.

”Hyvää huomenta, maistuisiko kuppi mustikkamehua?”

Lause tuli sanottua aamun aikana lukemattomia kertoja, ja lähes joka kerta siitä alkoi jotain enemmän.

Yksi kertoi lapsuudestaan. Toinen muisteli evakkotaivaltaan. Kolmas pohti uuden sillan avajaisia. Keskusteluissa kuljettiin marjametsistä maailmanpolitiikkaan, sääennusteista soteuudistuksiin. Samalla kun kerroin Varpusen palveluista, sain itse kuulla tarinoita kokonaisista eletyistä elämistä.

Aulan vilinässä näkyi jotain kaunista: huolenpitoa.

Kyseltiin vointeja, etsittiin tuttuja katseella ja jäätiin vaihtamaan muutama sana. Moni kulki pöytäni ohi useamman kerran aamupäivän aikana ilman kiirettä. Oli selvää, että itse ostoksia tärkeämpää oli mahdollisuus kohdata toinen ihminen.

Moni kertoi myös yksinäisyydestä. Kotona ei välttämättä ole ketään, jonka kanssa vaihtaa päivän kuulumiset. Lapset asuvat kaukana ja elävät omaa kiireistä arkeaan, eivätkä omat tai puolison voimat aina riitä lähtemään pidemmälle ihmisten ilmoille.

Silti tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi ei katoa iän myötä. Me ihmiset tarvitsemme toisiamme koko elämän ajan.

Huomasin aamun aikana, että mustikkamehukuppi oli lopulta vain tekosyy pysähtyä hetkeksi yhdessä. Sen äärellä syntyi aitoja kohtaamisia. Minulla oli aikaa kuunnella, ja monella oli tarve tulla kuulluksi.

Ehkä juuri siinä piilee kohtaamisen voima.

Minulle kyse oli pienestä hetkestä työpäivän keskellä. Jollekin toiselle se saattoi olla yksi päivän tärkeistä kohtaamisista – hetki, jolloin joku pysähtyi aidosti kuuntelemaan ja osoitti välittävänsä.

Kohtaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa, varsinkaan silloin, kun kohtaaminen on aitoa. Jokainen meistä haluaa tuntea olevansa arvokas ja merkityksellinen, tulla nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä.

Ehkä tärkein viesti välittyy joskus ilman, että sitä tarvitsee sanoa ääneen:

”Minä näen sinut. Sinä olet tärkeä. Olen tässä sinua varten.”

Varpusen kotihoito – Suurella sydämellä, aidosti kohdaten. Ihminen ihmiselle, sinua varten.

Varpusen kotihoidossa kohtaaminen on osa hyvää hoivaa. Jos oma tai läheisesi kotona pärjääminen mietityttää, voit olla meihin yhteydessä tai varata maksuttoman kartoituskäynnin, klikkaa tästä yhteystietoihimme. Jutellaan tilanteestanne rauhassa ja ilman sitoutumista.