Kotihoidon arjen sujuvuus ja tuki omaishoitajille 

Keittiön pöydällä on dosetti, kalenteri ja lista tämän viikon menoista. Aamutoimet on jo aloitettu, vaikka kello ei ole vielä kahdeksaa. Yö oli katkonainen – piti nousta tarkistamaan vointi ja auttaa wc-käynnillä. Silti päivä on edessä, ja sen on sujuttava. 

Tällainen on monen omaishoitajan arki. Se on täynnä välittämistä, vastuuta ja jatkuvaa läsnäoloa. Samalla se on usein näkymätöntä työtä, jossa kuormitus kasvaa vähitellen. Harvoin yhdessä yössä, mutta hiljaa viikkojen ja kuukausien aikana. 

Kotihoidon rooli omaishoitoperheissä ei ole vain käytännön apu. Se on osa kokonaisuutta, jolla turvataan sekä ikäihmisen hyvinvointi että omaishoitajan jaksaminen. 

Arjen rakenne tuo turvaa 

Ikäihmisen kotona asuminen perustuu usein totuttuihin rutiineihin. Kun toimintakyky heikkenee, rutiinien ylläpitäminen vaatii enemmän suunnittelua ja voimia. 

Säännöllinen kotihoito tuo päivään ennakoitavuutta. Kun käyntiajat ovat sovittuja ja hoitajat tuttuja, arkeen syntyy selkeä rytmi. Tämä on erityisen tärkeää muistisairauksissa, joissa toistuvuus ja tuttuus vähentävät levottomuutta ja turvattomuuden tunnetta. 

Asiantuntijan näkökulmasta kotihoidon keskeisiä tehtäviä omaishoitotilanteessa ovat esimerkiksi: 

• lääkehoidon turvallinen toteutus ja seuranta 

• ravitsemuksen ja nesteytyksen varmistaminen 

• ihon kunnon ja perussairauksien seuranta 

• toimintakykyä ylläpitävä arjen ohjaus 

• kaatumisriskien arviointi 

Pienetkin havainnot – ruokahalun heikkeneminen, tasapainon muutokset tai mielialan lasku – voivat olla merkittäviä. Kun niitä seurataan systemaattisesti, voidaan ennaltaehkäistä vakavampia tilanteita. 

Omaishoitajan kuormitus on todellinen 

Omaishoitajuus on usein tunnepohjainen sitoumus. Hoidettava on puoliso, vanhempi tai sisarus. Suhde on pitkä ja merkityksellinen. 

Tutkimusten mukaan omaishoitajien kuormitus liittyy erityisesti jatkuvaan vastuuseen ja riittämättömyyden tunteeseen. Lepo voi jäädä katkonaiseksi, oma sosiaalinen elämä kaventuu ja omat terveystarpeet siirtyvät sivuun. 

Kotihoito ei poista vastuuta, mutta se jakaa sitä. Kun osa tehtävistä on ammattilaisten vastuulla, omaishoitajan kuormitus kevenee sekä fyysisesti että henkisesti. 

Usein omaishoitajat kuvaavat merkittäväksi juuri sitä, että joku toinenkin seuraa tilannetta. Että ei tarvitse yksin tulkita oireita tai tehdä kaikkia hoitoon liittyviä päätöksiä. 

Palveluseteli mahdollistaa joustavan tuen 

Monilla hyvinvointialueilla omaishoitajalla on mahdollisuus hyödyntää palveluseteliä kotihoidon käyntien maksamiseen. Palveluseteli on hyvinvointialueen myöntämä tuki, jolla omaishoitoperhe voi hankkia sovittuja palveluja hyväksytyiltä palveluntuottajilta. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että omaishoitaja voi käyttää palveluseteliä esimerkiksi säännöllisiin kotihoidon käynteihin tai tilapäiseen lisätukeen kuormittavassa elämäntilanteessa. Setelin arvo ja käyttöehdot määräytyvät hyvinvointialueen päätöksen mukaan. 

Palvelusetelin etuna on valinnan mahdollisuus. Perhe voi sopia palvelun sisällöstä ja aikataulusta yksilöllisesti, omaan arkeensa sopivalla tavalla. Samalla taloudellinen kuormitus pysyy ennakoitavana. 

Me Varakoti Varpunen Oy:ssä autamme mielellämme selvittämään, miten palveluseteliä voidaan hyödyntää osana kotihoidon kokonaisuutta. 

Yhteistyö rakentuu luottamuksesta 

Hyvin toimiva kotihoito omaishoitoperheessä perustuu yhteistyöhön. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä, ja sitä päivitetään tilanteen muuttuessa. 

Arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että: 

• sovitaan selkeä työnjako 

• käyntien sisältö mukautuu voinnin mukaan 

• omaishoitajaa kuunnellaan aktiivisesti 

• viestintä on avointa ja säännöllistä 

Tuttu hoitaja huomaa usein muutokset herkästi. Samalla omaishoitajalle syntyy turvallinen kanava tuoda esiin huoliaan – myös silloin, kun ne koskevat omaa jaksamista. 

Pienet hetket kertovat vaikuttavuudesta 

Vaikuttavuus ei aina näy suurina muutoksina, vaan arjen tasaisuutena. 

Eräässä omaishoitoperheessä kotihoidon käynnit aloitettiin tilanteessa, jossa muistisairaan puolison iltalevottomuus oli lisääntynyt. Yhdessä tarkistettiin päivärytmiä, lisättiin ulkoiluhetkiä ja varmistettiin riittävä ravitsemus. Samalla omaishoitaja sai mahdollisuuden levätä hetken iltapäivisin. 

Muutaman kuukauden kuluttua yöt olivat rauhallisempia. Omaishoitaja kuvasi suurimmaksi muutokseksi sen, että arki ei tuntunut enää jatkuvalta selviytymiseltä. 

Kotihoidon vaikuttavuus näkyy: 

• kotona asumisen jatkumisena 

• vähentyneinä päivystyskäynteinä 

• parempana lääkitysturvallisuutena 

• omaishoitajan jaksamisen vahvistumisena 

Kun arki on hallittavampaa, myös ihmissuhde saa tilaa. Puoliso voi olla taas puoliso, lapsi voi olla lapsi – ei ainoastaan hoitaja. 

Tuki kannattaa aloittaa ajoissa 

Moni perhe hakeutuu palveluiden piiriin vasta kriisitilanteessa. Silloin kuormitus on usein jo korkea. 

Ammattilaisen näkökulmasta varhainen tuki on keskeistä. Kun kotihoito aloitetaan ajoissa, voidaan rakentaa rauhallinen ja suunnitelmallinen yhteistyö. Samalla omaishoitajan voimavarat säilyvät pidempään. 

Kiireetön ja turvallinen arki syntyy pienistä, toistuvista teoista – siitä, että joku tulee sovittuun aikaan, pysähtyy, kuuntelee ja toimii huolellisesti. 

Omaishoitajuus on arvokas tehtävä. Sen rinnalla kulkeminen on meille kunnia-asia. 

Jos pohditte, millainen tuki teidän tilanteessanne olisi ajankohtaista – tai haluatte lisätietoa palvelusetelin käytöstä kotihoidossa – voitte olla meihin yhteydessä puhelimitse tai verkkosivujemme lomakkeen kautta. Keskustelemme mielellämme rauhassa tilanteestanne ja vaihtoehdoista. 

 
Kun etsit luotettavaa ja yksilöllistä yksityistä kotihoitoa Joensuussa, Lieksassa tai muualla Pohjois-Karjalan alueella, ota yhteyttä Varakoti Varpu­­seen.

Keskustellaan yhdessä, miten voimme tukea teidän perheenne arkea.